Jos ja kun öljyrahoja saadaan, saadaan toivottavasti myös tänne silta, Beatrize jatkaa. Kaikki São Tomessa ja Principessä ovat vakuuttuneita tulevista öljytuloista.

Amerikkalainen Chevron öljy-yhtiö on ilmoittanut, että poraukset voidaan aloittaa Joint Development Zonen (JDZ) lohkolla N:o 1 tammikuussa 2006. Tämä öljykenttä on jaettu yhdessä Nigerian kanssa.

Ranskalaisen Tolal-yhtiön Akpo kentiltä tullaan pumppaamaan 225.000 barrelia öljy/päivä, kun se käynnistyy vuonna 2008

Afonso Varela, kansallisen Petroleum Agencyn (ANP) paikallinen johtaja, pystyy tuskin hillitsemään innostustaan:
"Jos me olemme onnekkaita ja löydämme  paikallistetut öljykentät (kuin AKPO) ja vaikka me jaamme sen Nigerian kanssa, ovat vuosittaiset öljytulot arviolta $9 miljardia seuraavat 25 - 30 vuotta."
Tämä on täysin käsittämätön määrä pienelle saarivaltiolle.

Tänä päivänä maa kitkuttaa $5 miljoonan kaakaon vientitulojen ja noin $25 miljoonan vuosittaisen ulkomaisen avun turvin eteenpäin.

Suurin osa asukkaista on kalastajia, jotka puun rungosta koverretuilla kanooteilla kalastavat Atlantilla ja osa-aikaisia viljelevät maata. Viljelymaa raivataan viidakosta ja "pelloilla" kasvatetaan banaania, maniokkia ja vihanneksia.

Nuoret muuttavat kaupunkeihin, joissa heidän työttömyytensä on yli 50%. Kaikki odottavat, että öljy tuo tullessaan töitä.

"En ymmärrä kuinka uudet kiiltävät vastaostetut autot voivat auttaa kansaa", sanoo Olavo Vingar, joka elättää perheensä vaihtamalla dollareita ja euroja maan valuutaksi São Tomen keskustorilla. Tarjolla ei ole muuta työtä ja rahaa vaihtamalla hän yrittää elättää seitsemän lastaan.

Lucretio Goncalves vaeltelee kaduilla kameran kanssa. Hän tarjoutuu kuvaamaan ihmisiä yhden dollarin hinnalla. Lucretio on varsin skeptinen öljytulojen suhteen. Hän ei usko siihen, että tavallinen kansa pääsisi niistä nauttimaan.

Maailman Pankin ehdotuksesta maan hallitus laaditutti amerikkalaisilla lakimiehillä uuden lain, jonka tarkoitus on ehkäistä politiikkojen mahdollisuuden siirtää varoja omiin taskuihin.
Lain mukaan tulevat öljytulot ohjataan priorisoituihin hankkeisiin kuten teiden kunnostaminen, koulut, sairaalat, sähkö- ja vesihuoltoon ja osa ohjataan ns. tulevaisuusrahastoon.

Paikalliset asiantuntijat sanovat, että uusi laki toimii, jos maan hallitus ja tuomioistuimet haluavat lakia nuodatettavan.

"Sao Tome on valtio, joka ei yksinkertaisesti toimi," sanoi Pacoal Daio - yksityinen juristi ja pessimisti. "Tämä laki on hyvä, mutta sitä ei ole tarkoitus noudattaa."

Daio ottaa esimerkkinä Patrice Trovoadan, entisen presidentti Miguel Trovoadan pojan, joka on toiminut hallituksen neuvonantajana. Hän on kerännyt valtavan omaisuuden, eikä mitään selvitystä ole saatu äkkirikastumisesta. Hän toteaa myös, että monet hallituksen virkamiehet omistavat ERHC:n osakkeita. ERHC on nigerialaisen miljonääri Sir Emeka Offorin yhtiö. Hän on anteliaasti taannut etuosto-oikeuksia JDZ- öljykentille. JDZ- kentät ovat Nigerian ja Sao Tome Principen yhteisomistuksessa. "En ymmärrä kuinka mikään hallitus saattaa antaa pois sellaisia oikeuksia," Daio sanoi.

Vaikka kansa puhuu öljykorruptiosta, niin eräät lailliset öljytulot ovat tulleet suoraan hallituksen "kassaan".

Aikaisemmin tänä vuonna maa sai $49.2 miljoonaa Chevronilta. JDZ-lohkoltahan sopimusten mukaan Sao Tome saa 40% ja Nigeria 60%. Kenttä on maiden yhteisomistuksessa.

Kuluvalla viikolla molempien maiden hallitutusten odotetaan allekirjoittavan tuotantosopimuksen muiden öljy-yhtiöiden kanssa. Nämä tulot tullaan sopimuksen mukaan jakamaan Nigerian ja Sao Tomen kesken, koska kentät ovat yhteisomistuksessa.
Sao Tomen hallituksen edustaja kuitenkin tuo esille sen, että vaikka öljyä löydettäisiin riittävästi kaupallisiin porauksiin, niin löydöstä vie aikaa jopa 10 vuotta ennen kuin päästään varsinaiseen tuotantoon.

National Petroleum Agencyn talousjohtaja Rafael Branco sanoo, että meidän tulee odottaa 3 - 5 vuotta, ennen kuin suurempia öljytuloja voidaan odottaa.

Kuitenkin kerran nämä suuret tulot alkavat virrata hallituksen kassaan - ehkä joskus 2015 - 2017 - ja silloin São Tome ja Principe saa useita satoja miljoonia dollareita joka vuosi. Tämä tekisi maasta yhden Afrikan rikkaimmista.

Kaikesta huolimatta - siihen saakka - Afrikan toiseksi pienin valtio heti Seychellien jälkeen - tulee jatkossa tarvitsemaan ulkomaista apua.

Presidentti Fradique de Menezes onkin Maailman pankin tuella pyytämässä kansainvälistä apua suurisuuntaisille investointihankkeille. Tämä "Köyhyyden poistamis-strategia" pudottaisi köyhyyden lähes kokonaan vuoteen 2015 mennessä, jolloin öljytulot alkaisivat virrata.

Maan hallitus on käynyt 6.12.2005 neuvotteluja EU:n kanssa $169 miljoonan avustuksista kolmelle seuraavalle vuodelle.

Hallituksella ei ole varoja tieverkoston kehittämiseen eikä esim. lentokentän kiitoratojen kunnostamiseen. Sinne voivat laskeutua vain pienkoneet.