|
Jo sukupuuttoon kuolleeksi
oletetut jättiläiskilpikonnat löydettiin uudelleen vuonna 1997. Nämä
suuret kilpikonnat olivat erittäin runsaslukuisia Intian valtameressä
kunnes Maritius asutettiin 1600-luvulta lähtien. Maahanmuuttajat ja
tutkimusmatkailijat surmasivat näitä eläimiä surutta. Vuonna 1840 ainoat
luonnossa elävät jättikilpikonnat olivat Aldabran atoleilla. Jopa näiden
saarten ympäristö oli uhattuna. Aldabran kilikonnat pelastuivat
huomattavien tiedemiesten ansiosta - mm. Charles Darwin ja lordi Walter
Rotschild - atolleista tehtiin luonnonsuojelualue.
Näiden kilpikonnalajien
säilymiseen on suuresti vaikutta NPTS-järjestö. NPTS on tuonut
Seychelleille jättiläiskilpikonnien munia haudottaviksi ja näin pyritään
lajin kantaa vahvistamaan. Seychellien jättiläiskilpikonnaa (Dipsochelys
hololissa) löydettiin vuonna 1997 8 yksilöä, jotka otettiin
suojeluun. Maailman eläintarhoista löytyy ilmeisesti vielä 12 muuta
yksilöä. Toinen uhanalainen laji on Arnoldin jättiläiskilpikonna
(D. arnoldi), joita tiedetään vain 18 yksilöä.
NPTS kasvattaa kilpikonnia ja siirtää ne sitten luontoon. Tämän
projektin tuloksia ovat mm. seuraavat uudet kilpikonnat. Alla näet
isän ja äidin sekä jälkeläisten määrän. Munat on haudottu vuosina 2002
ja 2003. Haudontaohjelmassa oli kaksi kilpikonnalajia: Dipsochelys
hololissa ja Dipsochelys arnoldi.
Ensimmäinen "aviopari"
molemmat D.hololissa
Kaikki kuvat - all
pictures from
http://islandbiodiversity.com/
used with permission
from Justin
|