www.afrikkanet.fi

Seychellit: Jättiläiskilpikonnat
 Lähde: The Nature Protection Trust of Seychelles, http://islandbiodiversity.com/

   
   

 

Jo sukupuuttoon kuolleeksi oletetut jättiläiskilpikonnat löydettiin uudelleen vuonna 1997. Nämä suuret kilpikonnat olivat erittäin runsaslukuisia Intian valtameressä kunnes Maritius asutettiin 1600-luvulta lähtien. Maahanmuuttajat ja tutkimusmatkailijat surmasivat näitä eläimiä surutta. Vuonna 1840 ainoat luonnossa elävät jättikilpikonnat olivat Aldabran atoleilla. Jopa näiden saarten ympäristö oli uhattuna. Aldabran kilikonnat pelastuivat huomattavien tiedemiesten ansiosta - mm. Charles Darwin ja lordi Walter Rotschild - atolleista tehtiin luonnonsuojelualue.

Näiden kilpikonnalajien säilymiseen on suuresti vaikutta NPTS-järjestö. NPTS on tuonut Seychelleille jättiläiskilpikonnien munia haudottaviksi ja näin pyritään lajin kantaa vahvistamaan. Seychellien jättiläiskilpikonnaa (Dipsochelys hololissa) löydettiin vuonna 1997 8 yksilöä, jotka otettiin suojeluun. Maailman eläintarhoista löytyy ilmeisesti vielä 12 muuta yksilöä. Toinen uhanalainen laji on Arnoldin jättiläiskilpikonna (D. arnoldi), joita tiedetään vain 18 yksilöä.

NPTS kasvattaa kilpikonnia ja siirtää ne sitten luontoon. Tämän projektin tuloksia ovat mm. seuraavat uudet kilpikonnat. Alla näet isän ja äidin sekä jälkeläisten määrän. Munat on haudottu vuosina 2002 ja 2003. Haudontaohjelmassa oli kaksi kilpikonnalajia: Dipsochelys hololissa ja Dipsochelys arnoldi.
 

Ensimmäinen "aviopari" molemmat D.hololissa
Kaikki kuvat - all pictures from http://islandbiodiversity.com/   used with permission from Justin
 

Adam - isä
D. hololissa
Josephine - äiti
D. hololissa
"Avioliiton" tuloksena haudotetuista munista syntyi
 
Vuonna 2002 kaksi (2) poikakilpikonnaa

 
ja vuonna 2003 yksi (1) tyttökilpikonna


Toinen aviopari D.hololissa x arnoldi
 
Christopher - isä
D. hololissa
Alida - äiti
D. arnoldii
 
Vuonna 2003 tälle pariskunnalle syntyi vankeudessa haudotuista munista 45 tyttökilpikonnaa:


 

 

    
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi