Somalian historia: Rannikkokaupungit
Lähteet:  1,2,3,4, 13, 14
 

Tärkein enklaavi (erillisalue) oli maineikas keskiaikainen Saylacin (Zeila) kauppapaikka Adenin lahden rannalla. 1500-luvulla Saylac (Zeila) hallitsi kahvin, kullan, strutsin sulkien ja orjien kauppaa Lähi-Itään, Kiinaan ja Intiaan. Ajan saatossa Saylacista (Zeila) tuli islamin keskus - kulttuuri, opetus, koulut ja moskeijat. Lopulta siitä tuli keskiajan Adalin valtion pääkaupunki. Adalin valtio karkotti Etiopian ylänköalueelta kristinuskon. Etiopian toistuvat sotaretket 1560 - 1660 tuhosivat sitten Saylacin (Zeila). Islamin keskukseksi Afrikan sarvessa tuli nyt Berbera.

Kaupalliset ja henkilökohtaiset yhteydet Arabian niemimaan kansalaisten ja somalien välillä selittävät yhteydet islamiin. Arabian niemimaan muslimit tarjosivat somaleille suojan Etiopian negustaa eli kuningasta vastaan. Kuitenkin somalien käännyttäminen islamiin tapahtui varsinaisesti maineikkaiden sheikkien Daarood Jabartin ja Isahaaqin (tai Isaaq) toimesta 1100 - 1300 luvuilla. Sheikki Daarood avioitui paikallisen patriarkan tyttären Doombira Dirin kanssa. Seuraus tästä oli liitto, josta syntyi suurin klaaniperhe Somaliaan. Kohta perään sheikki Isaaq perusti oman Isaaq- klaaniperheen Somalian pohjoisosaan.

Islamin tunkeutuminen Somalian rannikolle sai aikaan toisen suuren somalien muuttoaallon. He aloittivat muuton ylänköalueelta kohti etelää. Muutto alkoi 1300-luvulla ja sitä jatkui aina 1800-luvulle. Tuolloin eurooppalaiset ilmestyivät Itä-Afrikkaan ja tekivät lopun somalien muuttoliikkeestä.