|
www.afrikkanet.fi
Somalian historia: Mogadishu ja Banaadirin maaseutu |
||||
|
Somalian rannikkoalueen olivat
asuttaneet arabialaiset, jotka perustivat sinne kauppapaikkoja. Näistä
tärkeimmiksi muodostuivat Mogadishu, Merca (Marka), Baarave ja Kismaayo.
Mogadishussa vieraili Ibn Battuta vuonna 1331 ja kiinalainen löytöretkeilijä
Zheng He 1400-luvulla. Tuolloin Mogadishu oli islamilainen sulttaanikunta,
jota hallitsi Mazaffarin dynastia, jonka sitten syrjäytti 1400-luvulla
Fakhr-ad-Dirrin dynastia. Mogadishun sekä muiden kaupunkivaltioiden vaikutus ulottui kauas Banaadirin sisämaahan. Sinne muutti myös arabialaisia, jotka ottivat vaimoikseen paikallisia naisia. Näin sekä avioliittojen että väkivaltaa käyttäen islaminusko levisi sisämaahan. 1500-luvulla aluetta hallinnoi Ujaarien (Ajuuraan) sulttaanikunta. Se käsitti alueen Shabeelle ja Juba-jokien välissä. Muita rannikkoalueen sulttaanikuntia olivat Obbia (tai Hobyo) ja Nogal. Ujaarit hallitsivat ainakin 13 klaania ja alueen väkiluku lienee ollut lähellä 100 000. Ujaarien sulttaanikunta kaatui 1600-luvun alussa sisällissotaan, jossa klaanit kapinoivat kaivoista syntyneistä riidoista. Darandoolle-klaani voitti ujaarit, jotka pakenivat Shabeellen yläjuoksulle ja nykyiseen Keniaan. Mogadishu siirtyi Ujaarien hallinnasta Hawiye- somaleille, jotka olivat nyt uusi hallitseva voima Mogadishussa. Vuonna 1704 Oman otti vallan
kaupungissa. 1800-luvun alussa Mogadishu seurasi Mombasan esimerkkiä ja
hylkäsi Omanin ylivallan; 1828 Omanin joukot piirittivät kaupungin. Vuonna
1841 Mogadishusta tuli osa Zansibarin sulttaanikuntaa. Kun ranskalainen
Charles Guillon vieraili Mogadishussa 1846-1848, kaupunkia hallitsi sekä
Zansibarin sulttaani että Somalian Geledi-klaani. |
||||
| Jorma Sarsama 2007, www.afrikkanet.fi |