Pygmit tunnetaan parhaiten heidän lyhytkasvuisuudestaan - he ovat tavallisesti 90 - 120 cm pituisia. Itse asiassa nimi "Pygmi" on johdettu kreikan sanasta pyme, joka tarkoittaa "kyynärän mittainen".

Pygmit olivat ensimmäiset tunnetut asukkaat Kongon laaksoalueella, joka sijaitsee Zairessa. On ilmeistä myös, että pygmit asuttivat yli 4000 vuotta sitten Itirun metsäalueen. Nykyään siellä asuvat pygmit kutsuvat itseään nimellä Mbuti. Mbuteihin kuuluvat mm. seuraavat kansat eli etniset ryhmät: Efe, Aka ja Bayaka Pygmit.

Pygmeillä on vaaleampi iho kuin heidän negroidisilla naapureillaan.  He ovat ystävällinen ja rauhaa rakastava kansa. Pygmit pystyvät naamioitumaan luontoon niin, että heitä ei sieltä näe tai löydä.

Kuinka pygmit elävät ?

Pygmit ovat metsien asukkaita, jotka saavat toimeentulonsa metsästyksestä ja keräilytaloudesta. Jotkut heistä kyllä viljelevät pieniä peltojaan keskellä metsää. Kuitenkin maanviljely unohdetaan sadon kasvaessa ja päähuomio kiinnittyy metsästykseen ja metsän antimien keräilyyn.

Nykyään pygmit eivät enää yksin asuta sademetsiä. Monet negroidikansat ovat tunkeutuneet metsiin ja rakentaneet sinne kylänsä. Nämä kaksi ryhmää asuvat ja kehittävät omaa talouttaan sulassa sovussa.

Pygmit metsästävät erilaisia hirvieläimiä, sikoja, virtahepoja ja norsuja. Metsästyksessä käytetään verkkoja, keihäitä ja jousia. Kotieläiminä ovat ainoastaan metsästyksessä käytettävät koirat. Saaliit vaihdetaan sitten maanviljelijöiden kanssa viljaan, suolaan, vaatteisiin ja rautaisiin työkaluihin. Silloin kun miehet metsästävät naiset puolestaan keräävät metsästä hedelmiä syötäviä juuria, hyönteisiä, liskoja ja äyriäisiä. Kalastus antaa myös lisäavun toimeentuloon.

Pygmit elävät vaeltavana ryhmänä, joka on kooltaan 20 - 100 ihmistä. Tämä ryhmä vaeltaa pitkin aluettaan, jonka se ryhmänä omistaa.

Pygmikylät ovat kiinteitä, mutta he asuvat leireissä tehdessään metsästysretkiä. Kylä käsittää talot ja ruokailualueen. Kylissä ei kasva puita tai rikkaruohoja paitsi banaani ja kahvipensaat. Leirit puolestaan sijaitsevat metsissä, jonne ei auringonvalo yllä. Tässä ehkä syy heidän vaaleampaan ihoon. Tyypillinen metsäleiri on pieni - käsittäen 20 - 35 ihmistä. Pyöreät talot on rakennettu ympyrään.

Pygmimiehellä on tavallisesti vain yksi vaimo - moniavioisuus on käytäntö Bakojen keskuudessa

Pygmit pukeutuvat tyypillisiin lannevaatteisiin, jotka on tehty muokatusta puun kuoresta. Eräät heimot käyttävät pitkiä maahan ulottuvia lannevaatteita. Näitä käytetään paljolti siksi, että tanssija näyttää "paremmalta" tanssiessaan.

Mihin pygmit uskovat ?

Pygmien jumala on Tore, joka on luonut maailman. Toren puoleen käännytään vaikeina aikoina. Hänet loihditaan esiin trumpetin töräyksellä, jonka katsotaan matkivan hänen ääntään. Eräät pygmiryhmät uskovat, että kun Tore loi ensimmäisen ihmisen, hänen kiinnostuksensa maailmaan loppui ja hän vetäytyi taivaaseen.

Pygmit uskovat myös, että "metsän henget" vaikuttavat kuolleen sieluun. Efet puolestaan uskovat, että kun pygmi kuolee, hänen borupi ( tarkoittaa elämänsä) poistuu ruumiista kärpäsen avulla. He uskovat, että kärpänen vie sen Toren luo.