ww.afrikkanet.fi
 
   
  Togo: Etniset kansat -  Fulfulde
Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 


 

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 
Fulanit ovat suuri kansa, joka vuosisatoja sitten muutti Länsi- ja Keski-Afrikkaan  Lähi- Idästä tai Pohjois-Afrikasta. He ovat vaeltava paimentolaiskansa, joka muuttaa paikasta toiseen karjansa kanssa. He ovat vaaleampi-ihoisia, heillä on suoremmat hiukset ja ohuemmat huulet kuin muilla Afrikan kansoilla. Fulanit ovat varsin ylpeitä siitä, että he erottuvat ei-fulani ryhmistä selvästi.

Nykyään fulanit ryhmitellään ja nimetään asuinpaikan, ammatin ja murteen mukaan. Togon fulanit asuvat maan pohjoisosassa, jonne he muuttivat Beninistä käsin. He ovat bororoja eli vaeltavia paimentolaisia, jotka karjansa kanssa etsivät uusia laidunmaita. He puhuvat Niger-Kongo kieliperheen Länsi-Afrikkalaisen haaran fulfulde-kieltä. Togon fulanit muistuttavat suuresti Beninin fulaneita.

Kuinka fulfuldet elävät ?

Togon fulanit ovat pääsääntöisesti karjankasvattajia, joiden elämä pyörii karjan ympärillä. Sadekautena karja laiduntaa kylän läheisillä ruohostoalueilla. Kuivana kautena karja viedään alueille, jossa löytyy ruohoa ja jonne on kaivettu kaivoja. Usein näitä alueita viljelevät naapurikansat. Vaikka karja syö ja talloo pahastikin viljelijöiden peltoja, riitaa ei synny, koska karja tuo tullessaan viljelijöiden kipeästi tarvitsemaa lannoitetta.

Karja on fulanien tärkein omaisuus ja se symbolisoi hyvinvointia ja asemaa yhteisössä. Mitä enemmän karjaa sitä suurempaa kunnioitusta omistaja saa. Usein myös vaimo valitaan sen mukaan paljonko hän tuo karjaa tullessaan.

Togon fulaneille maito muodostaa pääravinnon, joskin esim. lihaa ja vihanneksia syödään vähän. Voita ja vuohen juustoa myydään usein markkinoilla tai vaihdetaan viljaan.

Kuivana kautena fulanit asuvat siirrettävissä majoissa. Majan runko on tehty oksista ja se päällystetään puiden lehdillä ja ruohomatoilla. Jokaista majaa ympäröi väliaikainen karja-aitaus. Pojat - yli 15 v. - työskentelevät isän alaisuudessa. He kaivavat kaivoja ja juottavat karjan.

Sadekautena wuro (kylä) on fulanien yhteisön keskus. Naiset huolehtivat lapsista; valmistavat voin, juuston ja päivittäiset ateriat; huolehtivat kodin omasta puutarhasta ja keräävät luonnon antimet - villi riisi ja marjat/hedelmät. Miehet puolestaan hoitavat karjan ja tekevät perheen vaatteet. Vaatteiden teolla mies voi ilmaista itseään ja näyttää omaa persoonallisuuttaan.

Mihin fulfuldet uskovat ?

Togon fulanit, kuten yleensä muutkin fulaniryhmät, ovat sitä mieltä, että heikkouden merkki on pelätä; siksi he eivät näytä julkisesti pelkoa. Fulanipojat siirtyvät miehuisuuteen varsin epätavallisella rituaalilla. Ne pojat, jotka siirtyvät miehen asemaan, pieksevät toisiaan kävelykepeillä. Tällöin pelkoa eikä kipua saa näyttää - pikemminkin on otettava vastaan mahdollisimman paljon tuskaa. Monet menehtyvät tässä rituaalissa, mutta ne, jotka selviytyvät näyttävät ylpeinä arpejaan.

Fulanit ovat 99% muslimeja.

 
 
Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi