ww.afrikkanet.fi
 
   
  Togo: Etniset kansat -  Gangam, Ngangan
Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 


 

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 
Gangamit ovat sudanilainen kansa, joka asuu Pohjois-Togon Dapangon alueen vuoristosta etelään. Heitä asuu myös Gandon, Mogoun ja Kountourin kaupunkien ympärillä sekä Ghanan ja Beninin raja-alueilla. Gandosta on muodostunut gangamien niin taloudellinen kuin uskonnollinen keskus. Tällä Togon pohjoisella alueella  - kuivilla ja kausittain sateisilla ruohostoalueilla on paljon villieläimiä. Gangamit ovat joutuneet luovuttamaan maitaan luonnonsuojeluun ja monet ovat näin joutuneet muuttamaan muualle.

Gangamit puhuvat nyamngan (ngangam) Gurin kieltä, joka on läheistä sukua Gurman kielelle. Koska monia Anufo- kyliä on myös alueella, gangamit puhuvat myös heidän kieltään - anufoa.

Kuinka gangamit elävät ?

Gangamit saavat elantonsa karjanhoidosta - nautakarja ja kamelit - sekä maanviljelyksestä. Yleensä viljelyalueet ovat kylän ulkopuolella pensaikkoalueella. Viljelykasveihin kuuluvat hirssi, durra, maapähkinä, pavut, pippurit ja bataatti. Kylän läheisyydessä viljellään myös hirssiä, okraa ja maissia. Kuivana kautena pensaikkoalue poltetaan ja tällöin metsästetään helmikanaa, kaneja ja muuta riistaa. Riistaa myydään myös markkinoilla tai se kuivataan ja/tai savustetaan myöhempään käyttöön. Nautakarjan ja kamelin ohella perheillä on myös sikoja, lampaita ja vuohia. Sikoja kasvattavat naiset ja niitä käytetään pääasiassa erilaisissa sosiaalisissa menoissa - häät, hautajaiset ja mm. aikuisuuden siirtymisseremonioissa. Lehmiä käytetään myös uhrimenoissa.
Metsistä ja/tai pensaikkoalueilta kerätään pähkinöitä ja niitä myydään markkinoilla. Perheet lisäävät toimentuloaan tekemällä palmunlehdistä koreja, mattoja ja viuhkoja. Alueen tärkeimmät markkinat ovat yleensä kaupungeissa ja sinne tullaan kaukaakin myymään omia tuotteita.

Gangamit asuvat kylissä, jotka muodostuvat taloryhmistä. Jokainen taloryhmä käsittää laajennetun perheentalot, joissa asuu mies vaimoineen ja lapsineen. Keskimäärin taloryhmä käsittää noin 12 huonetta tai taloa/majaa. Nämä on sijoitettu ympyrään, jonka keskelle jää keskusaukio ja keittiö. Monet talot ovat pyöreitä ja olkikattoisia. Monissa talokokonaisuuksissa on yksi suorakaiteen muotoinen peltilevyistä tehty talo, jossa perheen vanhimmat jäsenet nukkuvat.

Gangam- lapset käyvät läpi aikuisuuteen siirtymisriitin - koont eli "uudelleen syntymisen". Heidät viedään kolmeksi kuukaudeksi  kylän ulkopuolelle erityisesti heitä varten tehtyihin majoihin. Heille annetaan uudet nimet, jotka merkitsevät siirtymistä aikuisuuteen. Heille opetetaan kylän tapoja  sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään. Juhla päättää kolmen kuukauden opinnot ja heidän lapsuutensa. Vaikka tämä tapa on edelleen käytössä, niin siitä ollaan pikkuhiljaa luopumassa.

Mihin gangamit uskovat ?

Pääosa gangameista uskoo edelleen vanhoihin perinteisiin uskomuksiin. He uskovat, että ylijumala ja kaiken luoja tulee tutkimaan ja tarvittaessa rankaisemaan kaikkia kuoleman jälkeen. Jokaisella perheellä on oman uhrialttarinsa, jonka äärellä palvotaan ja uhrataan perheen omille jumalille. Esi-isien henkien palvonta on myös erittäin tärkeää gangameille.

 

 
  Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi