Laillisten vaalien jälkeen hallitus ilmoitti, että se tulee jatkamaan aloitettua keskustelua opposition kanssa. Kesäkuussa 1999 RPT ja oppositiopuolueet tapasivat Pariisissa. Paikalla oli myös Ranskan, Saksan, EU:n ja La Francophonien ( ranskaa puhuvien valtioiden kansainvälinen järjestö) edustajat. Tarkoituksena neuvotteluissa oli saada aikaan sopu, joka takaisi turvalliset neuvottelut Loméssa.

Heinäkuussa sitten hallitus ja oppositio aloittivat keskustelut ja 29.07.1999  molemmat osapuolet allekirjoittivat ns. "Lomén runkosopimuksen". Tässä sovittiin mm. se, että presidentti vakuuttaa kunnioittavansa perustuslakia eikä tee siihen muutoksia presidenttikautensa aikana, joka päättyy vuonna 2003. Sopimus piti sisällään niin poliittisten puolueiden kuin median oikeudet ja velvoitteet, pakolaisten turvallisen paluun ja kansalaisten yleisen turvallisuuden. Samoin sopimus sisälsi sen, että poliittisten väkivaltaisuuksien uhrit tulevat saamaan korvauksen. Presidentti hyväksyi myös kohdan, jonka mukaan kansalliskokous hajotetaan ja uudet vaalit pidetään maaliskuussa 2000. Vaaleja tulee valvomaan itsenäinen kansallinen vaalikomissio (CENI) ja vaaleissa tullaan käyttämään yksinkertaista äänestyslomaketta, jotta vältytään vilpeiltä, joita oli tapahtunut edellisissä vaaleissa.

Maaliskuu tuli ja meni eikä presidentin toimenpiteitä näkynyt, vaan uudet lailliset vaalit ilmoitettiin pidettäväksi lokakuussa 2001. Sitten, koska valtiolla oli rahoitusongelmia ja ristiriitoja ilmeni hallituksen ja opposition välillä, vaaleja siirrettiin taas - nyt maaliskuuhun 2002.

Maaliskuussa 2002 hallitus ei hyväksynyt CENI:ä - sen sijaan se itse nimitti seitsemän ulkomaisen rauhantuomarin valmistelemaan laillisia vaaleja. Eikä ollut yllätys sekään, että oppositio ilmoitti boikotoivansa vaaleja.

Eyademanin hallitus käytti parlamenttia kumileimasimena muuttaessaan perustuslakia. Uusi laki salli istuvalle presidentille Eyademanille "rajoittamattomat" hallituskaudet. Uusi perustuslakimuutos tarkoitti mm. myös sitä, että vaaliehdokkaiden tulle olla asunut vakituisesti Togossa vähintään 12 kuukautta ennen vaaleja. Tällä muutoksella mm. UFC:n presidenttiehdokas, Gilchrist Olympio, joka on ollut maanpaossa vuodesta 1992, poissuljettiin vaaleista.

Presidentinvaalit pidettiin heinäkuun 1. päivänä 2002 ja Eyadema valittiin taas uudestaan presidentiksi 57% äänimäärällä.

Vuoden 2004 lopulla Gnassingbe Eyadema, joka on hallinnut Togoa vuodesta 1967 lähtien, on maailman toiseksi pitkäikäisin hallitsija Kuuban Fidel Castron jälkeen.

Eyadema on alun perin Ranskan muukalaislegioonan sotilas, joka osallistui 25-vuotiaana kersanttina vuonna 1963 vallankaappaukseen, jossa surmattiin Togon ensimmäinen presidentti. Eyadema lakkautti itsevaltiaana Togon puolueet. Hän kuitenkin salli niiden uudelleen perustamisen vuonna 1991.