Heidän kielensä - bagirmi fulfulde - kuuluu Niger-Kongo kieliperheen länsi-afrikkalaiseen haaraan.

Kuinka bagirmi-fulanit elävät ?

Bagirmit ovat puoliksi paikallaan pysyvä maanviljelijä - karjanhoito yhteisö. Erotuksena eräistä muista fulaneista bagirmit asuvat kotonaan puolet vuodesta. Kuivana kautena, jolloin vedestä ja vihreästä ruohosta on puutetta, he ottavat karjansa ja matkaavat hakien karjallensa vettä ja ruohoa.

Perheenpää vaimoineen ja nuorempien lasten kanssa jää yleensä kotiin hoitamaan pienempää karjaa. Nuoret naimisissa olevat pojat lähtevät perheineen karjan kanssa hakemaan uusia laitumia. Monet fulanit myös palkkaavat työntekijöitä hoitamaan viljelymaitaan, kun he itse haluavat liikkua paikasta toiseen.

Koko suku asuu samassa kylässä ja muodostaa näin suvun asuinalueen. Moniavioisuus on käytäntö bagirmien keskuudessa. Morsian valitaan joskus sen mukaan, kuinka suuren määrän karjaa hän omistaa. Karja on nimittäin hyvinvoinnin mitta kaikkien fulanien keskuudessa.

Markkinoilla bagirmit myyvät niin meijeri- kuin muitakin tilansa tuotteita. Markkinat ovat tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tapahtuma.

Mihin bagirmit uskovat ?

Fulanit olivat ensimmäisiä ryhmiä Afrikassa, jotka kääntyivät islamilaisuuteen. Nykyään 99.9% heisä on muslimeja. Kuten monet muutkin kansat, myös bagirmit ovat säilyttäneet rinnalla vanhat perinteet, joissa tärkeimpinä ovat perhe, karja, korkea moraali ja kauneus. Samoin he arvostavat runoutta, laulua ja tanssia.

Fulaneille lapset ovat tae tulevaisuudesta. Tästä johtuen perheessä järjestetään suuria juhlia ensimmäisen poikalapsen syntymän ja hänen nimenantonsa kunniaksi.

Fulanit eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään. He uskovat, että ihminen elää sukupolvesta toiseen lapsiensa kautta. Pojan kautta miehen nimi ja mies itse elävät edelleen.