Monilla alueen ryhmistä on samankaltaisuutta kulttuurissa ja elämäntavoissa. Huolimatta samankaltaisuuksista kukin ryhmä on lojaali klaanilleen ja mm. seka-avioliitot ryhmien välillä ovat harvinaisia. Vaikka he varjelevat omaa identiteettiään, ryhmät elävät sulassa sovussa. Aikaisemmin ne usein liittoutuivat ja puolustivat yhdessä itsenäisyyttään muita ulkopuolisia voimia vastaan.

Mokoulout puhuvat Tsadilaista kieltä - mokoulou - joka kuuluu afro-aasialaiseen kieliperheeseen.

Kuinka mokoulout elävät?

Mokoulout ovat pääsääntöisesti maanviljelijöitä ja heidän peltonsa ovat varsin kivikkoisilla alueilla. Osa työskentelee kaupungeissa lähinnä rakennustöissä tai hallituksen virkamiehinä. Tärkein viljelykasvi on hirssi, joskin myös puuvilla, okraa, papuja ja maissia viljellään.

Heidän päivittäiset ateriat koostuvat hirssipastasta ("puuro"), jota syödään villien kasvien lehdistä, lihasta tai kalasta tehdyn kastikkeet kera.

Kotitaloudet saavat tulonsa myymällä ylijäämähirssinsä ja suorittamalla kuljetuspalveluja muille. Kauppaa he käyvät arabien kanssa, jossa hirssi vaihdetaan maitoon, lihaan ja tarvittaviin tarvikkeisiin.

Mokoulout valmistavat  palmun lehdistä tehtyjä mattoja, saviruukkuja ja pellavakankaita vain omaan käyttöönsä.

Kylät muodostuvat usean klaanin taloryhmistä. Talot on tehty savitiilistä ja kartiomuotoinen katto on oljista. Jokaisella kyllä on kaksi johtajaa: kylän päällikkö, joka hoitaa yhteiset asiat sekä hengellinen johtaja.

Monissa kylissä on koulu, mutta opettajista on suuri puute. Monet lapset jäävät näin opetuksen ulkopuolelle. Kylän jokaisessa klaanin taloryhmässä on käytössä kerosiinivalaistus, jota tosin käytetään säästeliäästi. Kylistä puuttuvat mm. sähkö, puhelinlinjat, puhdas vesi ja terveydenhoitopalvelut.

Mihin mokoulout uskovat?

Mokoulout ovat muslimeja.