www.afrikkanet.fi

Barma
Lähde: Bethany World Prayer Center

 

   
     

 

Photo source: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.
 
Noin 76.000 barmaa ( tai bagirmia) asuu alueella maan pääkaupungin N`Djamenan ja pikkukaupunki Bousson välissä. Alueella vaihtelee maasto kosteasta ja trooppisesta puolikuivaan ruohostoalueeseen. Barmat kasvattavat karjaa, mutta vain N´Djamenan ympäristössä, koska eteläisemmät alueet ovat tse-tse kärpäsen aluetta.

Barmojen esi-isät hallitsivat 1600-luvulla Bagirmin valtakuntaa, joka sijaitsi kahden kilpailevan kuningaskunnan - Bornu lännessä ja Wadai idässä - välissä. Islamilaisen Wadain armeija valloitti 1600-luvun lopulla Bagirmin, eikä se ole saanut takaisin poliittista itsenäisyyttään. Vuonna 1912 Bagirmin valtio liitettiin Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan, jonka alaisena se oli aina Tsadin itsenäistymiseen saakka eli vuoteen 1960.

Kuinka barmat elävät ?

Barmat saavat toimeentulonsa maata viljellen ja kalastaen. Tosin useat harjoittavat vain toista elinkeinoa - joko kalastavat tai viljelevät maata. Kalastajat viettävät päivänsä joko Chari- tai Bahr Ergig joella. Viljelijöiden pellot sijaitsevat kylän ulkopuolella ja viljelykasveina ovat: hirssi, durra, pavut, seesam, maapähkinä, puuvilla ja vihannekset.

Sekä miehet että naiset osallistuvat peltotöihin. Naiset hoitavat lisäksi perheen vihannespellot, jotka sijaitsevat joko kylässä tai sen välittömässä läheisyydessä. Miehet kalastavat, käyvät kauppaa toreilla ja rakentavat asumukset. Naiset huolehtivat ruoanlaitosta, hoitavat lapset ja valmistavat mm. koreja ja saviastioita.

Barma kylät koostuvat "perheiden ruokakunnista". Tällaisessa yhteisössä asuu 50 - 1000 ihmistä joskus enemmänkin. Tyypillinen kylä on suvun eli laajennetun perheen yhteisö. Barmat tunnetaan pienistä perheistä, sillä heidän keskuudessaan syntyvyys on varsin alhainen. Tämä johtuu useista seikoista: hedelmättömyydestä ( sukupuolitaudit), korkeasta avioeromäärästä ja miehen ja vaimon suuresta ikäerosta.

Toimeentulo on vaikeaa, joten perheet ovat myös tästä syystä pieniä. Usein koko kylä työskentelee yhdessä saadakseen jokapäiväisen leivän.

Aikaisemmin vanhemmat järjestivät avioliitot. He järjestivät avioliittojen kautta liittoutumat kylien tai klaanien välillä. Nykyään tällaiset eivät enää toimi - syy: lukuisat avioerot. Tänä päivänä, jos sulhaskandidaatteja on tytöllä useita, järjestetään avioliittoseremoniat. Juhlassa maksetaan "morsiomaksu" rahana tytön perheelle. Se sulhasehdokas, joka on maksanut suurimman summan saa tytön puolisokseen.

Lain rikkojia rangaistaan sekä islamin lain että Tsadin lain mukaan. Kuitenkin paikallisella tasolla rankaisukeinoina käytetään usein  juoruilua, hylkimistä sekä noituutta että taikuutta.

Mihin barmat uskovat?

Barmat ovat olleet islamin uskossa 1600-luvulta lähtien. Jokaisessa kylässä on moskeija. Samoin islamilaisia kouluja on monissa kaupungeissa.

 

   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi