|
Noin 76.000 barmaa ( tai
bagirmia) asuu alueella maan pääkaupungin N`Djamenan ja pikkukaupunki
Bousson välissä. Alueella vaihtelee maasto kosteasta ja trooppisesta
puolikuivaan ruohostoalueeseen. Barmat kasvattavat karjaa, mutta vain
N´Djamenan ympäristössä, koska eteläisemmät alueet ovat tse-tse kärpäsen
aluetta. Barmojen
esi-isät hallitsivat 1600-luvulla Bagirmin valtakuntaa, joka sijaitsi
kahden kilpailevan kuningaskunnan - Bornu lännessä ja Wadai idässä -
välissä. Islamilaisen Wadain armeija valloitti 1600-luvun lopulla
Bagirmin, eikä se ole saanut takaisin poliittista itsenäisyyttään.
Vuonna 1912 Bagirmin valtio liitettiin Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan,
jonka alaisena se oli aina Tsadin itsenäistymiseen saakka eli vuoteen
1960.
Kuinka barmat elävät ?
Barmat saavat
toimeentulonsa maata viljellen ja kalastaen. Tosin useat harjoittavat
vain toista elinkeinoa - joko kalastavat tai viljelevät maata.
Kalastajat viettävät päivänsä joko Chari- tai Bahr Ergig joella.
Viljelijöiden pellot sijaitsevat kylän ulkopuolella ja viljelykasveina
ovat:
hirssi,
durra, pavut, seesam,
maapähkinä, puuvilla ja vihannekset.
Sekä miehet että naiset
osallistuvat peltotöihin. Naiset hoitavat lisäksi perheen
vihannespellot, jotka sijaitsevat joko kylässä tai sen välittömässä
läheisyydessä. Miehet kalastavat, käyvät kauppaa toreilla ja rakentavat
asumukset. Naiset huolehtivat ruoanlaitosta, hoitavat lapset ja
valmistavat mm. koreja ja saviastioita.
Barma kylät koostuvat
"perheiden ruokakunnista". Tällaisessa yhteisössä asuu 50 - 1000 ihmistä
joskus enemmänkin. Tyypillinen kylä on suvun eli laajennetun perheen
yhteisö. Barmat tunnetaan pienistä perheistä, sillä heidän keskuudessaan
syntyvyys on varsin alhainen. Tämä johtuu useista seikoista:
hedelmättömyydestä ( sukupuolitaudit), korkeasta avioeromäärästä ja
miehen ja vaimon suuresta ikäerosta.
Toimeentulo on vaikeaa,
joten perheet ovat myös tästä syystä pieniä. Usein koko kylä
työskentelee yhdessä saadakseen jokapäiväisen leivän.
Aikaisemmin vanhemmat
järjestivät avioliitot. He järjestivät avioliittojen kautta liittoutumat
kylien tai klaanien välillä. Nykyään tällaiset eivät enää toimi - syy:
lukuisat avioerot. Tänä päivänä, jos sulhaskandidaatteja on tytöllä
useita, järjestetään avioliittoseremoniat. Juhlassa maksetaan
"morsiomaksu" rahana tytön perheelle. Se sulhasehdokas, joka on maksanut
suurimman summan saa tytön puolisokseen.
Lain rikkojia rangaistaan
sekä islamin lain että Tsadin lain mukaan. Kuitenkin paikallisella
tasolla rankaisukeinoina käytetään usein juoruilua, hylkimistä
sekä noituutta että taikuutta.
Mihin barmat uskovat?
Barmat ovat olleet
islamin uskossa 1600-luvulta lähtien. Jokaisessa kylässä on moskeija.
Samoin islamilaisia kouluja on monissa kaupungeissa. |