Bataatti - Ipomoea batatis - on viljelykasvi, jonka suuri, tärkkelyspitoinen ja makealle maistuva mukulamainen juuri on tärkeä ravinnonlähde ihmisille. Nuoria lehtiä ja versoja käytetään myös saalaattina.

Kasvista käytetään varsinkin Amerikassa nimeä "yam" - se ei kuitenkaan ole mitään sukua jamssille (engl. yam).

Bataatti on alun alkujaan Amerikan trooppisilta alueilta, jossa sitä viljeltiin jo 5000 vuotta sitten. Sieltä se on levinnyt trooppiselle ja lahkean vyöhykkeen alueille ympäri maailmaa.

FAO:n tilaston mukaan vuonna 2004 bataatintuotanto oli 127 miljoonaa tonnia. Suurin tuottaja oli Kiina: 105 miljoonaa tonnia ja viljelyala oli 49.000 neliökilometriä

Suurin kulutusaste/henkilö on niissä maissa, jossa bataatti on yksi peruselintarvikkeista: Salominin saaret 160 kg/henkilö/vuosi ja Burundi 130 kg/henkilö/vuosi.
 

Vaikka lehdet ja versot ovat myös käytettävissä ravinnoksi, niin juurimukula on kasvin tärkein osa. Tietyillä trooppisilla alueilla se on perusravintolähde.

Paitsi tärkkelystä juuri sisältää myös kuituja ja A, C ja B6 vitamiineja.

Bataattia syödään keitettynä ja paistettuna. Siitä tehdään myös jauhoa. Teollisesti siitä valmistetaan tärkkelystä ja alkoholia.

Kakkia kasvin osia käytetään myös eläinten rehuna.