Tietosanakirja :
www.afrikkanet.fi
 

      Durra
 

 

 

Durra - Sorghum - on heinäkasvi ( n. 20 lajia), joka kasvaa trooppisilla ja sub-trooppisisilla alueilla.

 

Viljely ja käyttö

Durraa käytetään ihmisten ravinnoksi, eläinten rehuna ja siitä tehdään alkoholia.

Durra sietää kuivuutta ja kuumuutta. Durra onkin tärkeä viljelykasvi kuumilla ja kuivilla seuduilla. Se on yksi tärkeimmistä viljakasveista Afrikassa, Keski-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa. Durra on viidenneksi tärkein maailman viljakasveista. Amerikkaan durran toivat Afrikan orjat. USA on nykyään suurin durran viljelijämaa.
 

 
 
Vaikka luonnonvaraista durraa viljeltiin jo 8000 vuotta sitten Egyptissä ja Sudanissa, niin oletetaan, että nykyisen durran - Sorghum bicolor - kantamuoto olisi peräisin Itä-Afrikasta Etiopian ylänköalueelta.

Durran alalajit jaetaan neljään ryhmää: 1. viljadurra (kuten esim. milo), 2. laidundurra (heinä), 3. makea durra (tunnettiin aiemmin nimellä Guinean durra, tästä tehdään mm. durra-siirappia) ja 4. luutadurra (tehdään luutia ja harjoja).

 
 
FAO:n tilaston mukaan vuonna 2004 koko maailman durraviljelyn pinta-ala oli 440.000 neliökilometriä

Maailman kuivilla alueilla durra on tärkeä ihmisten ravintokasvi. Siitä tehdään mm. jauhoja - puurot, leivät, couscous jne. Amerikassa durraa viljellään pääasiassa eläinten rehuksi.
Kiinassa durrasta tehdään mm. suosittua Maotai alkoholia. NIgeriassa ja Lesothossa durra on myös tärkeä oluen raaka-aine.

Durran oljista valmistetaan myös seinäelementtejä ja luonnossa hajoavaa pakkausmateriaalia.

 

     
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Sorghum
Kuvat: Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen mukaisesti, eli voit kopioida ja muokata sitä vapaasti niin kauan kuin koko työ, mukaan lukien lisäykset, julkaistaan yksinomaan GNU Free Documentation Licensen mukaisesti lisensoituna. Lisenssin yksityiskohdat ovat nähtävissä osoitteessa http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html.
   
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi