| |
|
Tietosanakirja :
www.afrikkanet.fi
|
Guineanmato - Dracunculus medinensis
Lähde: USC, Department of Pathology, Microbiology and Immunology,
University of South Carolina,
http://pathmicro.med.sc.edu/ used with permission
|
Mikä on guineanmadon
aiheuttama tauti?
Taudin aiheuttaa
loissukkulamato - guineamato, jota esiintyy pääasiassa Afrikassa.
Mato kasvaa ja kehittyy sukukypsäksi ihmisessä.
Naarasmato kasvaa noin metrin mittaiseksi ja se on 1 mm
paksu. Koiras on puolet pienempi.
|
|
Kuinka ihminen
saa guineanmadon?
Ihminen saa
guineanmadon juotuaan seisonutta vettä, jossa on pieniä
hankajalkaisia, joissa puolestaan on guineanmadon toukkia. Kun
hankajalkainen kuolee ihmisen vatsassa, niin madon toukat
tunkeutuvat vatsalaukun ja suoliston seinämiin. Niiden
kehittyminen aikuiseksi madoksi kestää noin vuoden. Naarasmato
on täysikasvuisena noin metrin pituinen ja 1 mm paksu - koiras
puolet pienempi. |
 |
|
Kun ne sitten ovat
paritelleet, koiras kuolee ja naaras siirtyy lähelle ihon pintaa
- yleensä jalkoihin. Sinne mato muodostaa kivuliaita
paiseita. Kun jalka sitten joutuu tekemisiin veden kanssa, paise
avautuu ja mato vapauttaa miljoonia toukkia veteen. Näin
guineanmadon elinkierto jatkuu.
|
|
|
Missä
guineanmatoa tavataan?
Guineanmato esiintyy
nykyään vain Afrikassa sekä muutamassa syrjäisessä kylässä
Rajastran autiomassa Intiassa sekä Jemenissä. Afrikassa sen
levinneisyysalue on Saharan ja päiväntasaajan väilillä. Yli
puolet tartunnoista on tapahtunut eteläisessä Sudanissa. Matoa
esiintyy yli 1.000 tapausta/vuosi myös Nigeriassa, Burkina
Fasossa, Nigerissä, Ghanassa, Malissa, Ugandassa, Togossa,
Beninissä ja Norsunluurannikolla.
|
|
|
Mitkä ovat oireet
tartunnasta?
Siitä kun mato on
kehittynyt täysikasvuiseksi, ilmenee kuumetta ja turvotusta sekä
kipua paikassa, jossa mato on. Paiseiden kehityttyä ja
avauduttua jalkoihin tulee avohaavoja. Useimmiten paiseet
ilmestyvät jalkoihin, mutta niitä voi olla myös muualla
ruumista. Paiseet ovat tuskallisia ja alttiina tulehduksille.
|
|
|
|
|

Lähde: USC, Department of Pathology, Microbiology and Immunology,
University of South Carolina,
http://pathmicro.med.sc.edu/
used with permission
|
|
|
Kuinka pian
alistumisesta oireet ilmenevät?
Tartunnan saanut
oireilee vasta noin vuoden päästä juotuaan vettä, jossa on ollut
tartunnan saaneita hankajalkaisia.
|
|
|
Kuinka tartunta
voidaan diagnosoida?
Diagnosointi
tapahtuu tavallisesti, kun nähdään mato avautuneessa paiseessa.
|
|
|
Mitkä ovat taudin
hoitotavat?
Ei ole mitään
hoitokeinoja. Ainoa hoitotapa on: kun mato ilmestyy avoimesta
paiseesta, se kiedotaan tikun ympärille ja vedetään varovasti
pois haavasta. Joskus mato saattaa itse pullahtaa kokonaan pois
haavast muutamassa päivässä. Tavallisesti se kestää viikkoja tai
kuukausia.
Lääkeitä ei ole, joilla voitaisiin lopettaa tai ehkäistä
tartunta. Kuitenkin mato voidaan poistaa kirurgisesti paiseesta.
Mutta tartunnan saaneet ovat yleensä syrjäisillä kylillä, eikä
heillä ole mahdollisuutta ja/tai varoja leikkauksiin.
Antihistamiineilla ja antibiooteilla voidaan helpottaa kipuja.
|
|
|
Millaisia oireita
tauti aiheuttaa?
Silloin kun mato
kehittyy aikuiseksi ja alkaa liikkua, ihminen kärsii kovista
kivuista. Tällöin hän ei yleensä pysty tekemään töitä ja/tai
edes kotiaskareita. Sairaus ei tee ihmistä immuuniksi, vaan
usein hän altistuu tähän vuodesta toiseen.
|
|
|
Kuinka tautia
voidaan välttää?
Tauti saadaan
ainoastaan juomakelvottomasta vedestä. Vesi pitää aina käyttää
ainakin suodattimen läpi, jotta nuo hankajalkaiset eivät pääse
elimistöön. Paras tapa on keittää vesi ennen käyttöä. Toisaalta
veteen voidaan lisätä myös toukkia tappavaa kemikaalia - tämä ei
ole mahdollista köyhissä kylissä.
|
|
|
| |
|
|
|
|
| |
|
Jorma Sarsama,
www.afrikkanet.fi 2007 |
|
|
|