Kyyhkynhernettä viljeltiin jo 3000 vuotta sitten. Se on alkujaan Aasiasta, mistä se kulkeutui Itä-Afrikkaan. Afrikan orjien mukana se siirtyi myös uudelle mantereelle.

Nykyään kyyhkynhernettä viljellään kaikilla trooppisilla ja puoli-trooppisilla alueilla niin vanhalla kuin uudella mantereella.

Kyyhkynherne on tärkeä palkokasvi puolikuivilla trooppisilla alueilla. Intian niemimaa, Itä-Afrikka ja Keski-Amerikka - tässä järjestyksessä - ovat sen kolme tärkeintä viljelyaluetta. Sitä viljellään kaikkiaan 25 trooppisen alueen maassa.

Viljelytapana on, että sitä viljellään yhdessä eli rinnakkaisviljelynä durran, sulkahirssin tai maissin kanssa.

Käyttö

Kyyhkynhernettä käytetään ihmisravintona (kuivat herneet, jauhoina tai vihreinä vihanneksia) sekä eläinten rehuna. Kyyhkyherne on ravintoarvoltaan merkittävä: korkea proteiinipitoisuus ja se sisältää tärkeitä aminohappoja, lysiiniä ja tryptophania ( eräs aminohappo).
Kyyhkynherneen puumaisia varsia käytetään rakennus- ja polttoaineena.

Maailmassa arvioidaan kyyhkynherneen viljelypinta-alan olevan  46.000 neliökilometriä, josta Intian osuus on 82%. Hehtaarisato on keskimäärin 700 kg/ha.