Maapähkinä ( Arachis hypogaea) kuuluu Fabaceae kasviheimoon ja se on alkuperältään etelä-amerikkalainen. Maapähkinä on yksivuotinen ja kasvaa 30 - 50 cm korkuiseksi. Sillä on keltaiset kukat. Pölytyksen (itsepölytys) jälkeen hedelmät kehittyvät 3 - 7 cm pituisissa paloissa maan alla. Palko sisältää yleensä 2 tai 3 siementä.

Vaikka kasvin siemenestä käytetään nimeä pähkinä, se ei sitä ole. Kasvi kasvattaa muiden palkokasvien mukaan palon, jossa siemenet sijaitsevat.

Viljely

Maapähkinä otettiin viljelykasviksi Etelä-Amerikassa jo esihistoriallisella ajalla. Villiä, alkuperäistä muotoa kasvaa  siellä vielä luonnonvaraisena. Sen viljely levisi sitten espanjalaisten valottajien myötä, kun he näkivät Tenochtitlan (Meksiko City) markkinoilla myytävän tlacucahuatlia (maapähkinä), kuten sitä edelleenkin siellä myydään. Kasvi levisi sitten ympäri maailmaa eurooppalaisten kauppiaitten kautta.

Ironista on se, että Amerikkaan maapähkinä tuli Afrikasta ja Afrikkaan se tuli portugalilaisten avulla Brasiliasta.

Maapähkinän kukka kehittyy maan päällä. Kun kukka on pölyttynyt (itsepölytys) se kuihtuu. Nyt kukkavarsi kasvaa lisää pituutta, taipuu kohti maata. Se työntää sikiäimen maan sisään. Kun siemenet ovat kypsiä, niiden väri muuttuu valkoisesta ruskeaksi.

Maapähkinä kasvaa parhaiten kevyessä hiekkaisessa savimaassa. Se vaatii 5 kuukauden ajaksi lämpimän ilmaston ja vuosittaisen sademäärän on oltava 500 - 1000 mm, joka tosin voidaan hoitaa myös keinokastelulla. Siemenet kypsyvät 120 - 150 päivän päästä kylvöstä.
 

Kauppa

Suurimmat maapähkinän tuottajat/viejät ovat USA, Argentiina, Sudan, Senegal ja Brasilia. Näiden osuus koko maailman viennistä on 71%. Maapähkinää viedään pääasiassa EU:n alueelle, Kanadaan ja Japaniin. Näiden osuus on noin 78%.

Vaikka Intia ja Kiina ovat suurimmat maapähkinän tuottajia, niin niiden tuotanto jää kotimaahan, jossa siitä tehdään mm.  maapähkinäöljyä.

Arviolta noin puoli miljardia ihmistä maailmassa saa päivittäisen proteiininsä maapähkinästä. Useimmat näistä ovat pienviljelijöitä Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Heillä ei ole myöskään mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoaan niin suureksi, että siitä olisi myytäväksi. Pienviljelijöiden vaimot myyvät tosin satoaan paikallisilla markkinoilla.