Tietosanakirja :
 www.afrikkanet.fi 		 

     Maniokki - cassava
 
 

 

Maniokki, Manihot esculenta Crantz, on monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on syötäväksi kelpaava juuri. Maniokki kasvaa trooppisella ja sub-trooppisella alueella. Sitä kutsutaan myös englanninkielisillä nimillä yaca, manioc ja mandioca.

Maniokkia voidaan kasvattaa marginaalisilla alueilla, joissa esim. viljakasvit eivät menesty; se sietää kuivuutta ja kasvaa vähänravinteisessa maassa.

Maniokki on monen elintarvikkeen perusaines. Afrikassa ja Latinalaisessa-  Amerikassa sitä käytetään sellaisenaan pääasiassa ihmisravintona. Aasiassa ja Latinalaisessa- Amerikassa siitä valmistetaan teollisesti eläinten rehua tai käytetään tärkkelyspohjaisten tuotteiden valmistuksessa.

Afrikassa maniokki tarjoaa päivittäisen energiatarpeen ihmisille. Juurista valmistetaan rakeita, massaa, jauhoa jne. Maniokkia syödään myös raakana tai sitten keitettynä. Afrikassa myös maniokin lehtiä käytetään vihanneksina - ne sisältävät proteiinia ja A sekä B vitamiinia. Samoin siitä tehtyä jauhoa käytetään vehnäjauhon korvikkeena.

 
 
FAO:n tilastojen mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 2000 maniokkia 172 miljoona tonnia. Tästä Afrikan osuus oli 54%, Aasian 28% ja Latinalaisen sekä Karibian alueen osuus 19%. Vuonna 1999 Nigeria oli maailman suurin maniokin tuottaja - 33 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2000 maailmassa maniokkia viljeltiin 16.8 miljoonalla hehtaarilla, josta Afrikan sub- Saharan osuus oli 64%. Keskimääräinen tuotto per hehtaari oli 10.2 tonnia. Tuotto vaihteli kuitenkin varsin suuresti: Sudanissa se oli vain 1.8 tonnia/ha, Barbadoksella 27.3 tonnia/ha ja Nigeriassa 10.6 tonnia/ha.

Afrikassa maniokkia kasvatetaan pääasiallisesti pientiloilla ns. väliviljelmillä ts. vihannesten, öljypalmun, kahvin, bataatin, maissin, maapähkinän jne. kanssa. Satoa eli juuret korjataan 6 kk ja 3-vuoden välein.

Afrikassa maniokkia kiusaavat seuraavat tuholaiset: maniokin vihreä punkki, villakilpikirva ja erilaiset heinäsirkat. Tuhoisimmat mainokkia vaivaat taudit ovat: mosaiikkitauti, nokisieni ja juurilaho. Taudit, tuholaiset ja alkeelliset viljelytavat laskevat Afrikassa maniokkisatoa jopa 54%.

Sadonkorjuu on varsin suuri työ. Puuvarsien katkomisen jälkeen juuret on nostettava ylös pian, koska ne ovat helposti pilaantuvia. Ne on heti noston jälkeen hoidettava oikein varastoitaviksi ennen varsinaista teollista käsittelyä.

Lähde: International Institute of Tropicat Agriculture, http://www.iita.org/index.htm
 
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi