Okra (Abemoschus esculentus) kuuluu malvakasvien heimoon ja on alkuperältään nykyisen Etiopian alueelta. Sana "okra" on afrikkalaista alkuperää ja se tarkoitta "naisen sormet" igbon kielellä, jota puhutaan Nigeriassa.

Okra on joko yksi- tai monivuotinen 2 metrin korkuinen kasvi. Lehdet ovat 10 - 20 cm pitkiä. Kukat ovat halkaisijaltaan 4 - 8 cm ja niissä on viisi valkea-keltaista terälehteä. Hedelmänä on 5 - 20 cm pituinen kota, jossa on suuri määrä siemeniä.

Okraa viljellään kautta trooppisen lämpimän vyöhykkeen. Sitä vijellään kuituja sisältävien kotien vuoksi, joita tuoreena syödään vihanneksena. Afrikan orjien mukana okra kulkeutui myös Amerikkaa.

Okrasta on tullut mm. japanilaisessa keittiössä varsin suosittu. Israelissa, Jordaniassa ja osissa Välimeren maita se kuuluu vakiona keittiöön. Okrasta voi mm. valmistaa muhennosta lihan kanssa syötäväksi. Sitä voi myös keittää tomaattien kanssa.

Okra on parhaimmillaan nuorena ja vastapoimittuna.  Okra muuttuu puumaiseksi vanhemmiten.