Tietosanakirja :
www.afrikkanet.fi
 
 

      Pitkäpapu - cowpea
 

 

 

Pitkäpapu (engl. cowpea), Vigna unguiculata, trooppisen ja sub-trooppisen alueen tärkeä viljeltävä palkokasvi. Sitä kasvatetaan pääasiallisesti Länsi- ja Keski-Afrikan maissa. Sen arvo on korkeassa proteiinipitoisuudessa sekä kuivuuden kestossa. Samoin kasvi sitoo ilmassa olevaa typpeä juuriinsa ja näin se "lannoittaa" maaperää.

Tuoreena sen lehtiä ja palkoja sekä siemeniä eli papuja käytetään vihanneksina. Kuivattuina pavut ovat sitten erilaisten papuruokien raaka-aineena. Kaikki kasvin osat ovat ravitsevaa ruokaa, sillä ne sisältävät proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja. Pitkäpapu sisältää 25% proteiinia ja se on varsin tärkeä proteiinin lähde varsinkin sellaisilla alueilla, joissa ihminen ei saa tarvitsemaansa proteiinia lihasta tai kalasta. Sadonkorjuun jälkeen muut kasvin osat käytetään eläinten rehuna.

Pitkäpavun kyky sietää kuivuutta ja kyky kasvaa heikkolaatuisessa maassa tekee siitä tärkeän viljelykasvin savannialueella.

FAO:n mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 2000 pitkäpapua 3.3 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä Nigerian osuus oli 2.1 miljoonaa tonnia, Nigerin osuus 650.000 tonnia ja Malin osuus 110.000 tonnia.

Maailmassa oli 9.8 miljoonaa hehtaaria pitkäpavulla ja tästä noin 9.3 miljoonaa hehtaaria Länsi-Afrikassa. Maailman vuotuinen keskisato oli 337 kg/ha; Nigeriassa se oli 417 kg/ha ja Nigerissä 171 kg/ha.

Kuinka pitkäpapua viljellään?

Perinteisesti pitkäpapua viljellään pientiloilla yhdessä hirssin ja durran kanssa. Torjunta-aineita ei yleensä käytetä, koska ne ovat kalliita tai niitä ei ole saatavilla. Viljelytapana on yllensä kylvää yksi rivi viljaa ja sitten seuraava rivi pitkäpapua. Kuitenkin suositeltavaa olisi viljellä neljä riviä pitkäpapua ja sitten kaksi riviä viljaa. Vilja kylvetään ensin ja sitten papu. Sadot korjataan eri aikaan, joten työvoimantarve jakautuu pitkäksi aikaa.

Pitkäpavunviljelyä rajoittavat tekijät

Suurimpina tuholaisina ovat kukissa elävät ripsiäiset (Megaluthrips sjostedti), palkomato (Maruca vitrata), ja palkoja syövät kovakuoriaiset. Varastokärsäkäs (Callosobruchus maculatus) tuhoaa varastoituja papuja. Erilaiset sienet puolestaan vahingoittavat niin lehtiä, vartta ja juuria. Kaikkien näiden tuholaisten vuoksi sato saattaa tuhoutua 90%.

Lähde: International Institute of Tropicat Agriculture, http://www.iita.org/index.htm

 

 
 
 
Lähde: This image is a work of a United States Department of Agriculture employee, taken or made during the course of the person's official duties. As a work of the U.S. federal government, the image is in the public domain.

Musta-silmäpapu, V. uncuiculata sp. dekindtiana
 
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi